Itä vai länsi – kumpi lähestymistapa parempi?
Elämme maailmassa, jossa erilaisten asioiden, arvojen, tapojen vastakkainasettelu on ollut viime vuosina hyvin voimakasta ja aiheuttaa riitaa niin työpaikoilla kuin lähimmissä ihmissuhteissa. Varsinkin terveysala on ollut jo vuosikymmeniä hyvin tulenarka puheenaihe. Mustamaalataan kaikki täydentävät hoitomuodot, kielletään niiden tarjoamista tietyille potilasryhmille, vaaditaan puoskarilakia ja luonnosta saatavien parantavien aineiden käyttökieltoa.
Oletko koskaan kuullut tai tullut ajatelleeksi, että Universumi, jossa elämme, maailmankaikkeus, noudattaa tiettyjä lakeja, jotka eivät ole ihmisen laatimia. Näistä laista toinen on Dualismin eli vastakohtien laki. Kaikella ja kaikessa on kaksi puolta, absoluuttista nollaa tai absoluuttista totuutta ei ole olemassa. Kun lämpömittari on plussan puolella – silloin on vähemmän kylmää ja enemmän lämmintä, tai kun miinuksen puolella – on enemmän kylmää ja vähemmän lämmintä. On myös pimeys ja valo, etelä ja länsi, feminiini ja maskuliini, rakkaus ja viha jne. Eikä mitään näistä ole ilman toista. Tämä sama laki pätee myös lääketieteisiin. Akuuteissa sairauskohtauksissa, vakavissa infektioissa, tapaturmissa, syöpätapauksissa nykylääketiede on tehokas. Kun taas kroonisissa sairauksissa, joihin kaikista tutkimuksista huolimatta ei ole löytynyt lääketieteellistä syytä eikä apua, tuo itämainen lääketiede loogisen selityksen taudin kehittymiselle ja tarjoaa ratkaisuja terveyden palauttamiselle. Kumpikaan ei ole pelkästään hyvä tai paha, vaan kummallakin on oma aikansa ja paikkansa, kumpaakin tarvitaan ja niistä valitaan paras juuri sille henkilölle ja siinä tilanteessa.
Keho viestii meille koko ajan. Harva kuitenkin huomaa niitä viestejä, saatikka pysähtyy kuuntelemaan ja pohtimaan, mitä keho kertoo. Monella saattaa mennä vuosia tai vuosikymmeniä siihen, että pieniä oireita kertyy koko ajan lisää, mutta ne eivät varsinaisesti estä normaalia arkea, elämää ja työntekoa. Yleisesti ajatellaan, että kaikillahan iän myötä paikat rapistuvat, kremppaa tulee vähän joka puolelle, mutta se kuuluu asiaan, koska ihminen vanhenee. Tämän vastauksen saa hyvin usein myös lääkärin vastaanotolla (jopa 50-vuotias, jonka vielä pitäisi olla elämänsä kunnossa) ja silloin tarjotaan avuksi kipulääkettä, närästyslääkettä, verenpainelääkettä, kolesterolilääkettä ym ym. Jo keski-ikäisellä saattaa olla useita pysyviä lääkkeitä käytössä ja tilannetta pidetään normaalina. Monella vanhuksella lääkitseminen on jo riistäytynyt käsistä ja jos kukaan lähiomaisista ei kiinnitä asiaan huomiota, tilanne voi olla katastrofaalinen – lääkkeellä lääkitään lääkkeiden sivuvaikutuksia ja vointi vaan huononee.
Lääke määrätään aina johonkin oireeseen tai sairauteen eli seuraukseen. Jos tätä verrataan autoon, niin auton varoitusvalon palaessa laitetaan teippiä sen päälle ja jatketaan ajoa. Ei selvitetä, miksi se syttyi ja mitä pitäisi korjata, jotta se sammuisi. Näin myös meidän keho – sytyttää ensin yhden varoitusvalon, sitten toisen, kolmannen. Jos kehon pieniin viesteihin ei kiinnitetä huomiota, se alkaa viestimään aina vaan enemmän ja voimakkaammin ja jos silloinkaan ei aleta hoitamaan juurisyytä, se kehittää vakavamman sairauden saadakseen ihmisen havahtumaan tilanteeseensa. Mitä tarjoaa lääketiede – leikataan kasvain pois, leikataan kokonaan joku elin pois – eipä sitten ole enää häiritsemässä. Mutta mikä muuttui, mitä ihminen oppi? Pahimmassa tapauksessa – ei mitään. Samat elintavat jatkuvat ja keho käyttää energiansa uusien tapojen ja reittien kehittämiseen pitääkseen ihminen hengissä ja poistaakseen kuona-aineet sekä myrkyt. Kunnes ne uudetkin reitit pettävät.
Toisin sanoen, nykylääketiede
- tarjoaa apua oireiden hoitoon kemiallisten lääkkeiden muodossa. Kun oireet poistuvat, mutta juurisyy jää hoitamatta, sairaus jatkaa kehittymistään ja kroonistuu
- sairauden kehittyessä tulee uusia oireita ja sairauksia, joihin määrätään uutta lääkettä
- joka ikisellä synteettisellä lääkkeellä on sivuvaikutukset ja kaikissa leikkauksissa on riskit sekä toimenpiteen peruuttamattomuus
- keskittyy oireiden ja sairauksien hoitoon eikä terveyden ylläpitoon
- vastaanottoaika on erittäin lyhyt
- lääkäreiden erikoistuminen on mennyt jo niin pitkälle, että joka ikistä kohtaa, elintä kehossa hoitaa joku vain siihen erikoistunut asiantuntija. Kukaan ei enää näe eikä tunne kokonaisen ihmiskehon toiminnan
Itämainen lääketiede on yli viisituhatta vuotta vanha ja sen kehittäjät ovat tehneet aikoinaan valtavasti tutkimusta, jonka pohjalta on laadittu esimerkiksi heijastealue-kartat, akupiste- ja meridiaanikartat, kieli- ja iirisdiagnostiikka jne. Ei ollut olemassa labraa, röntgeniä, ultraa tai mitään muutakaan nykytutkimusvälinettä. Oli vain ihmiskeho. Tiesitkö, että tuhansia vuosia sitten Kiinassa vain keisarilla sekä rikkaimmilla suvuilla oli mahdollisuus pitää oma lääkäri. Lääkäri sai palkkansa vain silloin kun koko perhe pysyi terveenä ja jos joku perheenjäsenistä sairastui, lääkäri sai lähteä. Tämä pakotti heidät opettelemaan kehonkielen niin hyvin, että jo ensimmäiset pienet varoitukset osattaisiin nähdä, tulkita ja ennaltaehkäistä taudin syntyminen. Heti ensimmäisten valomerkkien ilmestyessä tarkasteltiin, mikä on saanut kehon tasapainon häiriintymään – koska kaikki sairaudet ovat epätasapainotilan seurausta. Se voi olla fyysisellä tasolla – päivärytmi on päälaellansa, ruokavalio koostuu kehoa vahingoittavista aineista, istutaan aivan liikaa ja liikutaan minimaalisesti, tehdään töitä lähes kellon ympäri ja rentoutuminen puuttuu täysin. Mutta yhtä hyvin psyykkisellä tasolla – ihmisellä, joka on täynnä vihaa, kärsii maksa, pelokkaalla ihmisellä voi olla ongelmia munuaisten kanssa ja kroonisessa stressitilassa olevalla – pallea on krampissa ja aiheuttaa ongelmia niin ruuansulatuksessa, hermostossa, hengittämisessä kuin verenkierrossakin. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus – fysiikka vaikuttaa psyykkeeseen ja psyyke – fysiikkaan. Mutta sen lisäksi nämä molemmat puolet ovat energiaa eli ihmisessä on myös energeettinen tai henkinen taso. Hyvin usein energeettisestä tasosta puhuttaessa saa hörhön leiman, mutta kuitenkin myös nykylääketiede puhuu fyysisesti sairaasta, psyykkisesti sairaasta sekä henkisesti sairaasta ihmisestä. Terveys ja tasapaino saavutetaan vain hoitamalla näitä kaikkia puolia.
Naturopatia noudattaa tärkeimpiä Universumin lakeja, joista ensimmäinen on Vastaavuuden laki ja kuuluu näin – Niin ylhäällä kuin alhaalla, niin sisällä kuin ulkopuolella. Vastaavuuden lain mukaan esim. yhden solun kunnosta/terveydestä voidaan päätellä koko kehon kunnosta tai iho-oireista voi päätellä suoliston kunnosta tai myös hiusten/kynsien/silmien/huulten kunto kertoo sisäelinten kunnosta. Fyysistä kehoa hoitamalla hoituu psyyke ja myös toisinpäin. Lähes aina on huomattavasti helpompi lähteä hoitamaan fyysistä kehoa – siihen tarvitaan vain konkreettisia toimia, jotka ovat ymmärrettäviä ja käsin kosketeltavia. Psyykemaailma on paljon monimutkaisempi, vaatii huomattavasti pitempää työstämistä ja usein se voi olla jopa todella raskasta. Kun keho saadaan toimimaan paremmin, mielen koukerot ovat helpommin hoidettavissa eikä ihminen enää reagoi kaikkeen stressiin yhtä voimakkaasti – koska on peruskallio, perusturva kunnossa, vaikka ympärillä kuohuisi valtameri.
Naturopatia
- tähtää ennen kaikkea terveyden ylläpitoon ja palauttamiseen, ei sairauden hoitamiseen
- käytössä ovat vain täysin luonnolliset ja turvalliset menetelmät ja keinot, ei sivuvaikutuksia. On todella vaikea saada aikaiseksi vahinkoa suosittelemalla lisää unta, lisää nesteytystä, lisää lepoa, lisää hengittämistä
- tarjoaa apua juurisyyn hoitoon, mutta myös oireiden helpottamiseksi – työkaluihin kuuluvat mm. homeopatia, apiterapia eli mehiläisiä ja mehiläistuotteita , hirudoterapia eli iilimatohoito, valohoidot, yrttilääkintä, ayurveda, kiropraktiikka, akupunktio, hypnoterapia, magneettiterapia ja paljon, paljon muuta
- täydentävien hoitojen terapeutti käyttää asiakkaan kohtaamiseen moninkertaisesti pitemmän ajan kuin lääkäri
- tarkastellaan aina koko elimistön toimintaa, koska kehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen
Kun ihminen syntyy tänne maapallolle, sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on oppia käyttämään kehoaan parhaalla mahdollisella tavalla, löytää se ohjekirja, ne avaimet, joilla avautuu mahdollisuus parhaalla tavalla käyttää elinaika fyysisessä maailmassa – olla hyödyksi ihmiskunnalle, mutta myös oppia ja kehittyä itse sieluna, löytää oman paikkansa ja tehtävänsä sekä yksinkertaisesti nauttia elämästä. Oli sitten kyse akuutista flunssasta tai pitempiaikaisesta, kroonisesta sairaudesta, kaikki kehon itsensä käynnistämät prosessit pystyy kääntämään toiseen suuntaan. Keho ei koskaan toimi itseään vastaan, ei koskaan toimi virheellisesti tai sattumanvaraisesti – kaikkeen löytyy syy. Se pyrkii aina tasapainoon ja tekee kaikkensa pitääkseen meidät hengissä – silloin kun se esimerkiksi nostaa tai laskee verenpainetta tai kolesterolia, kerryttää painoa (rasva- tai nesteturvotusta) ja jopa silloin kun se kasvattaa hyvän- tai pahanlaatuisen kasvaimen. Jokapäiväisillä toimillamme voimme joko auttaa sitä tehtävässään tai sitten häiritä ja vahingoittaa lisää – se on jokaisen oma valinta.
