Biorytmit: Osa 1 Vuorokausirytmi

Ajansaatossa meistä ihmisistä on tullut aina vaan enemmän ja enemmän betoniviidakossa viihtyviä, ledien sokaisemia, ruutuun tuijottavia, monenlaisten laitteiden ja vempaimien seuraamia ja rekisteröimiä olentoja. Mutta tästä kaikesta huolimatta olemme edelleen erottamaton osa luontoa. Kehomme ei ole muuttunut miksikään alkuasukkaista, alkuperäiskansoista, jotka olivat yhtä luonnon kanssa ja joihin luonnonilmiöt vaikuttivat yhtä paljon kuin eläimiin. Ja onhan ihminenkin eläin, vaikkei sitä halua myöntää!

Universumi, maailmankaikkeus, pyörii tiettyjen universaalien peruslakien mukaan ja meissä ihmisissä toimivat ne sama lait. Universaalit lait ovat ainoat muuttumattomat asiat alati muuttuvassa elämänkulussa. Voit olla uskomatta niihin, voit olla välittämättä niistä, voit myös rikkoa niitä vaikka koko elämäsi ajan. Sinulla on siihen vapaa tahto. Mutta väistämättä näiden lakien rikkominen vaikuttaa elämääsi ja hyvinvointiisi tavalla tai toisella. Ensin luonto, Luoja, muistuttaa sinua hyvin lempeästi lakien rikkomisesta – silloin tällöin tulee päänsärkyä, unen päästä on vaikea saada kiinni, on vaikea herätä, energia on täysin hukassa, vatsakaan ei voi kovin hyvin vaikkei mitään isompia oireita vielä ole. Kun näitä hienovaraisia viestejä ei kuule, keho alkaa näyttää selvemmin ja voimakkaammin, että jokin on pielessä ja vaatii huomiota. Voidakseen hyvin, palatakseen tasapainoon, ihmisen on kunnioitettava luontoa ja elettävä luonnonlakien mukaisesti.

Yksi maailmankaikkeuden laeista on (Bio)rytmien (ja heilurin) laki, jonka mukaan kaikella ja kaikessa on tietty säännöllinen rytmi ja kaikki myös vuorottelee. Esimerkiksi on yö ja päivä, pimeä ja valo, sisään- ja uloshengitys, stressi ja rentoutuminen, ilo ja suru, työ ja vapaa-aika, vuodenajat vaihtuvat tietyssä rytmissä jne. Auringolla ja kuulla on oma rytminsä, jotka vaikuttavat meihin hyvinkin paljon. Toiset tiedostavat ja myös vahvasti tuntevat nämä luonnon vaikutukset itsessään, kehossaan, kun taas toiset eivät tunne mitään tai eivät vaan osaa yhdistää omia oireiluja liittyviksi luonnon rytmeihin. Jokainen on kuitenkin kuullut esimerkiksi kuuhulluudesta, uniongelmista täydenkuun aikaan, tai kroonisten oireiden pahenemisesta syksyisin ja keväisin, aurinkomyrskyjen aiheuttamasta päänsärystä ja ärtymyksestä.

Tiibetiläisen lääketieteen mukaan biorytmit ovat se ensimmäinen ja tärkein terveyteen vaikuttava tekijä ja jos ne ovat pielessä, terveyttä on turha odottaa. Kehomme toimii tietyn rytmin mukaisesti ja jopa jokaisella sisäelimellä on oma rytminsä – kokonaisuus on kuin monimutkainen, hienovireinen soitin tai pikemminkin kokonainen orkesteri, joka toimii ja kuulostaa hyvältä niin kauan kun kaikki sen pikkuosat on oikeassa rytmissä. Valitettavasti nykypäivän ihminen on omilla toimillaan (toiset vapaaehtoisesti, toiset pakotettuna) ovat saaneet koko järjestelmän epävireeseen ja elää siinä uskossa, ettei se millään tavalla vaikuta hänen sairauksiin ja oireisiin. Kun vuosikausia tai vuosikymmeniä toimii luonnonrytmien vastaisesti, ihminen tuhlaa elinvoimaansa. Hänen kehonsa joutuu jatkuvasti käyttämään energiaa siihen, että yrittää suorittaa ne prosessit, joihin se pakotetaan sillä hetkellä.      

Vuorokausirytmi

Tarkastellaanpa tällä kertaa pelkästään vuorokausirytmin vaikutusta kehoomme. Kaikki tietävät, että pienet lapset tarvitsevat säännöllisen päivärytmin, jotta jaksavat kasvaa ja kehittyä eivätkä kiukuttelisi. Kaikki myös tietävät, että aikuistenkin pitää mennä nukkumaan ajoissa. Mutta kummallista, että vain hyvin harva tekee niin. Moni kuvittelee, että tämä elämäntapa sopii hänelle eikä se aiheuta mitään ongelmaa. Moni sanoo olevansa iltavirkku eikä sille mitään voi. Todellisuudessa he vaan ovat sekoittaneet sisäisen kellonsa eivätkä enää edes kuule kehonsa viestejä siitä, milloin on hyvä mennä nukkumaan.

Stressihormoni kortisolin eritys säätelee ihmisen uni-valverytmiä. Iltaisin kortisolin pitoisuus laskee ja antaa ensimmäisiä merkkejä rauhoittumiseen jo noin klo 20 jälkeen. Jos näitä merkkejä ei huomaa eikä hidasta toimia, ja jos klo 22 ei ymmärrä mennä nukkumaan, antaa se keholle viestin siitä, että nyt on joku hätä ja pitää tehostaa kortisolin tuotantoa mahdollisen vaaran takia. Moni onkin tämän asian varmasti huomannut – tapahtuu piristyminen! Eikä ole ihme, että sen jälkeen on erittäin vaikea nukahtaa – stressihormoni on korkealla!

Stressihormonin pitoisuus on korkeimmillaan aamuyön tunteina, jolloin se herättää noin klo 6 aikoihin. Mutta jos nukkumaanmeno on venähtänyt ja ihminen jatkaakin unia klo 6-7 jälkeen, keho ei pysty käyttämään tuota hormonia hyväksi – liikkeeseen, toimintaan, vaan se tiivistyy, sen pitoisuus nousee liian korkeaksi ja herätessä vasta joskus 9-11 aikaan olo voi olla kuin junan alle jääneellä. Tiesitkö, muuten, että 1 tunti unta alkuyöstä vastaa jopa neljää-viittä tuntia unta? Aamulla klo 5-6 välillä unen arvo on enää 1 minuutti ja sen jälkeen unella ei ole mitään merkitystä.

Vaikutus hormonitoimintaan ja mielialaan:

Klo 22-02 on syvän unen aktiivinen vaihe, joka eniten korjaa elinvoimaamme. Samaan aikaan psyyke nollaantuu päivän tapahtumista ja kehon toiminnalle tärkeät hormonit muodostuvat. Jos silloin valvoo, menee hormonitoiminta lopulta sekaisin! Varsinkin naisille tämä on erittäin tärkeää! Klo 02 jälkeen unen parantava ja virkistävä vaikutus vähenee. Pitkäaikainen univelka ajaa kehon krooniseen stressitilaan.

Vaikutus ruokahaluun:

Kun nukkumaanmeno siirtyy, kylläisyyshormonin pitoisuus seuraavana päivänä on alempi ja nälkä-hormonin pitoisuus – nousee. Eli saattaa tuntua siltä, että on koko ajan nälkä ja mikään ruokamäärä ei riitä. Pitkäaikainen univelka on ensimmäinen ja nopein tapa saada lisäkiloja.

Vaikutus ruuansulatukseen:

Paksusuolen fysiologinen aktiivinen aika on klo 6-8 ja sen kuuluu tyhjentyä silloin. On hyvin tärkeää olla silloin hereillä, varsinkin jos on ummetusta ja ”laiskaa suolistoa”. Itse huomaan ainakin todella hyvin tämän asian. Kun sunnuntaisin tykkään viipyä peiton alla pitempään, niin eipä se suolisto lähde toimimaan yhtä kellontarkasti kuin arkisin!

Vaikutus kehon puhdistumisprosesseihin:

Klo 23-01 on sappirakon aktiivinen aika. Kun mennään nukkumaan tätä myöhemmin, estetään sapen puhdistuminen. Ja kun sappi ei voinut puhdistua, niin ei seuraavana oleva maksakaan voi puhdistua – sen aktiivinen aika on klo 1-3 yöllä.

Melkeinpä kaikki asiakkaani ovat olleet iltavirkkuja. Itsekin olen vielä muutama vuosi sitten mennyt nukkumaan lähempänä puolta yötä. Nykyään en voi kuvitellakaan valvovani edes kymmeneen – puoli yhteentoista muuta kuin hyvin satunnaisesti, silloin kun ollaan esimerkiksi jossain iltajuhlissa. Kuulostaako tylsältä? Joo, voi se sitäkin olla ja on minulta sen takia jääneet vallan pois rakas harrastus – tanssit, jotka alkavat harmillisesti usein vasta klo 19.30. Mutta minua ei ainakaan tuo harmita enää yhtään! Aikaisen nukkumaanmenon vaikutus on niin huomattava! Muutoksen huomaa jo hyvin pian olossaan, energiatasossaan. Tämä on se ensimmäinen WOW-aihe, josta asiakkaat laittavat minulle viestiä – miten näin yksinkertaisella asialla voikaan olla niin valtava vaikutus ihan kaikkeen! Lämpimästi suosittelen sinullekin, että palautat kehosi pikkuhiljaa luonnolliseen vuorokausirytmiin. Näin syksyllä luontokin auttaa siinä kun illat pimenevät ja muutos on huomattavasti helpompi toteuttaa kuin keväällä tai kesällä. Aikaista nukkumaanmenoa vaikka vartin viikossa! Laita valaistus himmeälle tai ole peräti kynttilänvalossa, laita rauhallinen musiikki taustalle, pyydä puolisoasi hieromaan jalkojasi tai tee se itse, käytä esimerkiksi seesamöljyä, jossa pari tippaa laventeliöljyä, lue kirjaa, kirjoita ylös päivän aikana tapahtuneet asiat, kirjoita, mistä olet juuri tänään kiitollinen, tee lempeä hengitysharjoitus, pötköttele lattialla ja venyttele. Löydä se itsellesi sopiva tapa virittää keho kohti levollista, eheyttävää unta!